Itsenäisyyspuolueen suuri kannattajakorttikeräys alkoi
Tule mukaan keräämään kannattajakortit IPUlle: lue lisää - Itsenäisyyspuolueen kannattajakorttikeräys

Itsenäisyyspuolueen eduskuntavaaliohjelma 2015

Eduskuntavaalit Suomessa 19.4.2015

Seuraavat eduskuntavaalit, joissa valitaan eduskuntaan kansanedustajat uudeksi neljän vuoden kaudeksi toimitetaan 19.4.2015. IPU osallistuu vaaleihin täydellä teholla.

Tämä on Itsenäisyyspuolueen eduskuntavaalien 2015 tietosivu. Löydät täältä linkit kaikkiin eduskuntavaalien aiheisiin sekä kirjoituksiin niistä.

 Itsenäisyyspuolueen eduskuntavaaliohjelma 2015

Omalla rahalla tulevaisuuteen

1. Suomi tarvitsee oman rahan ja päätösvallan. Hallitusti eroon eurosta ja EU:sta.
2. Kansanvalta harvojen vallan tilalle. Sitovat kansanäänestykset käyttöön.
3. Hyvinvoinnin turvaaminen kasvupakon tilalle.
4. Lisää osallisuutta, toimeliaisuutta ja toimeentuloa. Perustulo ja oikeus työhön.
5. Energiaomavaraisuus uusiutuvilla 100 prosenttiin v. 2030.
6. Puolueettomuuspolitiikka on Suomen paras turva. Nato-jäsenyys on torjuttava.

Vaalit ovat mahdollisuus suunnanmuutoksen aloittamiseen

Oma raha tarjoaa tien ulos nykyisestä umpikujasta. Oman rahan ja päätösvallan palauttaminen on välttämätöntä Suomen tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Uusi itsenäistyminen avaa toivon näköalan.
Oikeudenmukainen ja turvallinen yhteiskunta, jossa ihmiset voivat hyvin, voidaan rakentaa aidon kansanvallan ja valtiollisen itsenäisyyden perustalle. Itsenäinen, EU:sta eronnut Suomi voi tehdä aitoa kansainvälistä yhteistyötä paremmin kuin nykyinen alistettu EU-Suomi.

Talouden ja markkinoiden on palveltava ihmistä. On löydettävä tasapaino ihmisen tarpeiden ja luonnon kestokyvyn välille.
Suomen oikea turvallisuusratkaisu on puolueettomuuspolitiikka sekä pysyminen erossa Natosta ja EU:n  sotilasliittokehityksestä. Naton isäntämaasopimus on irtisanottava.

1. Hallitusti eroon eurosta ja EU:sta – Suomi pärjää paremmin itsenäisenä maana EU:n ulkopuolella
Oma päätösvalta tarvitaan hyvinvoinnin ja aidon kansanvallan perustaksi. Siksi suurten EU-maiden ja suuryritysten johtamasta EU:sta on erottava. Siihen tarvitaan eduskunnan enemmistöpäätös. Erottaessa maksava osapuoli on EU.
Suurten vahinkojen ja menojen tilalle EU-jäsenyys ei ole tuonut Suomelle mitään sellaista hyvää, mitä emme olisi saaneet tai saisi EU:n ulkopuolella. Kun eroamme EU:sta, niin emme putoa tyhjän päälle, sillä voimassa oleva talousaluesopimus (Eta) turvaa kaupankäynnin ja liikkumisen.
Itsenäinen Suomi ei eristäydy muusta maailmasta, päinvastoin. Itsenäinen Suomi harjoittaa aktiivista kanssakäymistä kansainvälisillä areenoilla, missä sen vaikutus tulee olemaan suurempi kuin nykyisin.
2. Näennäisdemokratiasta kansalaisten valtioon – sitovat kansanäänestykset käyttöön
Itsenäisyyspuolue haluaa, että Suomesta tehdään nykyisen näennäisdemokratian sijasta todellinen demokratia, kansalaisyhteiskunta, jossa ihmiset ovat vaikutusvaltaisia päättäjiä eivätkä hallitsemisen kohteita. Kansalaisyhteiskunnassa ei pidä hyväksyä, että rahalla voi ostaa ääniä ja vaikutusvaltaa.
Kuntien ja valtion on otettava käyttöön sitovat kansanäänestykset.
Demokratian edellytys on avoin julkinen keskustelu ja tiedonvälitys, vuoropuhelu ihmisten välillä. Jokaisella kansalaisella, päättäjällä ja medialla on oma vastuunsa yhteiskunnasta ja sen kehityksestä. Uusia aatteita edustavia puolueita ei pidä eristää julkisen poliittisen keskustelun ulkopuolelle. Kansanvalta on turvattava myös siten, että maahan perustetaan poliitikoista riippumaton perustuslakituomioistuin.

3. Rahan hallinta kuuluu valtiolle
Suomen valtio on maksanut EU-kaudella korkoja yksityisille lainoittajille yli 70 miljardia euroa. Oma raha, itsenäinen keskuspankki ja päätösvalta mahdollistavat sen, että valtio ei enää velkaannu ulos yksityisille pankeille ja sijoittajille. Valtion pitää itse luoda rahaa oman keskuspankkinsa kautta ja tarvittaessa velkaantua näin sisäisesti itselleen. Liikkeellä olevan rahan määrää pitää säännellä rahapolitiikalla ja verotuksella. Rahaa ei siis keskuspankin kautta pidä lainata tai painaa liikaa.
Valtion luomalla rahalla voidaan maksaa kansalaiset tekemään töitä valikoiduille aloille. Näitä ovat esim. terveyden- ja vanhustenhoito, koulutus, poliisi, armeija, palokunnat, posti sekä rautatiet ja muut liikenneväylät.
Itsenäinen Suomi voi omilla päätöksillään rahoittaa mm. energiajärjestelmän uudistamisen. Yrityksille ja kotitalouksille voidaan myöntää avustuksia tai halpakorkoisia lainoja uusiutuvaan energiaan siirtymiseen. Näin voidaan luoda uutta työtä ja omavaraisuutta.

4. Työ on määriteltävä uudelleen
Automaatio ja muu tuotannon tehostaminen vähentävät ihmistyötä. Tuotanto ja ihmistyö erkaantuvat siis yhä kauemmas toisistaan. Raskaiden ja yksitoikkoisten töiden siirtymisessä koneiden tehtäväksi on paljon hyvää. Meneillään olevasta työn merkityksen muutoksesta pitää kuitenkin vetää oikeat johtopäätökset. Eläkeiän nosto tai opiskeluaikojen lyhentäminen eivät ole niitä.
Kun tuotanto tarvitsee vähemmän ihmistyötä, on hyväksyttävä se, että ihmisen toimeentulon täytyy olla turvattu vaikka hän ei voi osallistua yhä harvempien ulottuvilla olevaan perinteiseen palkkatyöhön. Valtiovallan vastuulla on luoda olosuhteet, joissa jokainen työkykyinen voi mielekkäällä tavalla osallistua yhteiskunnan rakentamiseen.
Opiskelua ei pidä typistää äärimmäisen lyhyisiin koulutusputkiin. Näin tuotetaan vain työelämän muutoksiin heikosti sopeutuvia nuoria, joista suuri osa jää heti valmistuttuaan työttömiksi, osa heistä lopullisesti.

5. Työttömyyteen ja alueelliseen eriarvoisuuteen on vastattava tosissaan
Työttömyyden helpottamiseksi tavoitteeksi on otettava elinaikaisen työajan lyhentäminen. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi siirtymällä nelipäiväiseen työviikkoon.
Työllistämistä vaikeuttaa ja koneellistamista edistää nykyisin, että työn sivukulut peritään palkkasumman perusteella. Tämän tilalle on kehitettävä järjestelmä, jossa työn sivukulut korvataan toiminnan jalostusarvon perusteella perittävällä maksulla, ikään kuin korvamerkityllä arvonlisäverolla.
Yritystoiminnan aloittamista ja pienyrittäjiä autetaan nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alaraja 100 000 euron liikevaihtoon.
Julkisen vallan eli valtion ja kuntien on huolehdittava siitä, että kaikki työttömät ja myös nuoret saavat työtä.

6. Eriarvoistamisesta kaikkien pärjäämiseen – porrastettu perustulo käyttöön, verotus ja tulonjako oikeudenmukaisemmaksi
Suomella ei ole omaa rahaa eikä sen mukanaan tuomia joustomahdollisuuksia taloudessa. Suomi on euron vanki. Nyt on käytössä EU:n ja sen keskuspankin vaatima sisäinen devalvaatio, joka tarkoittaa työttömyyden lisääntymistä ja todellisen palkkatason alentamista.
Eriarvoistaminen näkyy mm. elinikäerojen voimakkaassa kasvussa. Rikkain kymmenys miehistä elää jo 16 vuotta köyhimpiä pitempään. Oikeudenmukaisempi politiikka tarkoittaa pitempää elämää monille.
EU-Suomella ei ole varaa edes reumasairaalan ylläpitoon tai uuden lastensairaalan rakentamiseen.
Eriarvoisuuden voimakas kasvu johtuu suurtyöttömyydestä – todellinen työttömyys on noin kaksinkertainen virallisiin työttömyyslukuihin verrattuna – tulonsiirtojen ja peruspalvelujen leikkauksista sekä verojen ja maksujen siirtämisestä yhä enemmän pieni- ja keskituloisten maksettavaksi.
IPU kannattaa perustulojärjestelmää, joka rohkaisee toimeliaisuuteen ja turvaa kohtuullisen toimeentulon kaikissa elämäntilanteissa. Perustulon avulla voidaan parantaa  niiden asemaa, joiden tulot jäävät hyvin pieniksi eri syistä. Heitä ovat mm. monet opiskelijat, työttömät, nollatyösopimuksella olevat ja muut pätkätyöläiset, palkattomassa työharjoittelussa olevat ja pieneläkeläiset.
Alle 1 000 euron kuukausitulot on tehtävä verovapaiksi.
Toimeentuloon liittyvä asiointi on tehtävä mahdollisimman yksinkertaiseksi.
Pääomatuloja ja ansiotuloja on verotettava samalla tavalla progressiivisesti. Eläkekatto on toteutettava. Kenenkään käteen jäävän tulon ei tarvitse olla yli 10-kertainen pienimpään tuloon verrattuna. Tulojen kohtuullistaminen voidaan toteuttaa verotuksen avulla.
Veronkiertoon ja harmaaseen talouteen on puututtava tosissaan. On pöyristyttävää, että maan hallituksessa on estetty tehokkaat toimet harmaan talouden ja verokierron kitkemiseksi.

7. Tieteen ja kulttuurin riippumattomuus taattava
Laajenevan kilpailutalouden oloissa Suomen on varjeltava saarekkeita, joiden pitää olla kaupallisuudesta vapaat. Tiede ja kulttuuri eivät pääsääntöisesti saa perustua markkinoiden ohjailuun. Tieteen ja kulttuurin tehtävänä tulee olla ajattelun ja yhteiskunnan kehittäminen, ei olemassa olevien rakenteiden ja vallanpitäjien pönkittäminen – ellei sellaiseen synny erityistä aihetta.
Sekä tutkimuksen että kulttuurityön saralla suunta on Suomessa ollut jo pitkään kohti talouslähtöisyyttä ja siksi kurssi on muutettava päinvastaiseksi. Tutkijoiden ja taiteilijoiden työtä ei ole mieltä haaskata loputtomaan rahoituksen haalimiseen. Nykyään vallitseva talouskilpailu on sekä tekijöiden ajanhukkaa, että rajaa ja ohjailee voimakkaasti kulttuurin ja tutkimusten aihepiirejä – ja nimenomaan niiden tuloksia.
Koska sekä tiede että kulttuuri rakentavat yhteiskuntamme tulevaisuutta usein pitkälläkin aikajänteellä, on taloudellisesta tulosajattelusta luovuttava. Tutkimusten ja taiteen tuloksia ei saa määritellä se, mikä rahoittajia miellyttää, vaan niiden on tähdättävä taloutta merkittävämpiin arvoihin, ja siksi ne ovat myös harvoin numeroilla mitattavissa.
Toimeentulo-ongelmat ovat näillä ammattialueilla mittavat, ja ne on ratkaistava muulla tavoin kuin tuhlaamalla suuri osa tekijöiden energiasta rahoittajien mielistelyyn, joka johtaa väistämättä taideteosten ja tutkimustulosten tarkoitushakuisiin vinoutumiin ja värittymiseen. Tieteen ja taiteen vapauden takaamiseksi on suoraviivainen riippuvuussuhde työn taloudellisen tuottavuuden ja tekijöiden toimeentulon väliltä katkaistava perustulon mekanismien avulla. Perustulo mahdollistaa myös tekijänoikeus- ja rahoitusjärjestelmien uudistamisen siten, että tieteen ja kulttuurin tuotokset saadaan laillistettuna yleisön ja kansalaispiirien käyttöön nykyistä laajemmin.
Vain talouden päättäjistä riippumattoman tieteen ja taiteen on mahdollista johtaa totuudellisuuteen sekä edistää ihmisyyttä ja kansalaisten ymmärrystä elämästä ja ympäröivästä maailmasta.

8. On löydettävä tasapaino ihmisen ja luonnon välillä
Nykyinen talousmalli on rakennettu jatkuvan talouskasvun harhalle. Aineellisen kulutuksen ja energiankulutuksen kasvun varaan rakentuva talousmalli on kestämätön, sillä ympäristö ei kestä nykyistä kulutusta.
Ihminen on riippuvainen ympäristöstä.
Kulutuksen kasvattamisen sijasta on keskityttävä kaikkien perustarpeiden tyydyttämiseen ja elämisen laatuun. Tasapaino vaatii talouden ja markkinoiden alistamista palvelemaan ihmistä.
Kokonaistuotanto, BKT ei mittaa hyvinvointia. Hyvinvoinnin mittaamisessa on huomioitava   tulonjako, ympäristön tila ja se, tyydyttyvätkö kaikkien ihmisten perustarpeet. Keskeiseksi tavoitteeksi on otettava aidon kehityksen mittarin (GPI:n) tai vastaavan indeksin ottaminen päätöksenteon työkaluksi.
Tasapainolle ja kestokyvylle rakentuva talous koituu kansalaisten, koko ihmiskunnan ja luonnon hyväksi.

9. Aitoa kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan – TTIP-sopimus USA:n kanssa torjuttava
IPU haluaa lisätä kansainvälistä yhteistyötä. Aitoa yhteistyötä voi tehdä vain sellainen maa, jolla on päätösvalta omista asioistaan.
EU ja USA  yhdessä Kanadan kanssa ovat laatimassa kauppa- ja investointisopimusta (TTIP). TTIP tarkoittaa ylimmän byrokratian ja ylimmän taloudellisen vallan yhdistämistä. Lisäaskelta kohti ison rahan ja suuryritysten johtamaa maailmaa. Suomen pitää vastustaa jyrkästi tätä suuntausta.
TTIP-sopimuksen luonnos sisältää yrityksille paljon puhutun ja aiemminkin yritetyn investointisuojan. Tavoitteena on päästä eroon kansallisvaltioiden määräysvallasta, valtion lainsäädäntö- ja tuomiovallasta. Yrityksille ollaan antamassa valta riitauttaa mikä tahansa poliittinen, demokraattisesti tehty päätös, jos se loukkaa yritysten ”oikeutta voitontavoitteluun”.
Tämänkaltainen ristiriita voisi syntyä Suomessa, jos nykyinen järjetön kaivoslaki päivitettäisiin Suomen kansan etuja ajavaksi. Kumppanuus- ja taloussopimus tarkoittaa myös yhdysvaltalaisten heikosti tutkittujen tuotteiden vyörymistä Suomeen. Geenimuunnellut elintarvikkeet kuuluvat tähän ryhmään.
TTIP-sopimuksesta saatavista hyödyistä on esitetty lupauksia, jotka muistuttavat kovin paljon lupauksia EU-jäsenyyden auvoisuudesta. Täydelliselle vapaakaupalle ei ole olemassa mitään kestävää perustetta.

10. Eroon Nato-sopimuksista – itsenäisyys ja puolueettomuus turvallisuuden perustaksi
Suomen armeija on pidettävä varusmiesarmeijana. Se tulee varustaa vain oman maan puolustamista varten.
Suomen turvallisuutta ei voida laskea yksin aseiden varaan. Tärkeintä on huolehtia itsenäisellä ulkopolitiikalla siitä, että Suomeen ei kohdistu turvallisuuspoliittista uhkaa mistään suunnasta.
Venäjä ei uhkaa Suomea ellei Suomi uhkaa Venäjää. Itsenäinen ja puolueeton Suomi ei ole uhka Venäjälle. Sen sijaan Natoon kytketty, EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sitoutunut Suomi on uhka Venäjälle, koska Suomen aluetta voidaan käyttää Venäjää vastaan.
Kestävä ratkaisu Suomen ja Venäjän suhteisiin on niiden rakentaminen diplomatian, hyvien suhteiden ja Suomen puolueettomuuspolitiikan varaan. Tähän tarvitaan ehdottomasti Naton torjumista. Lisäksi tarvitaan Suomen itsenäisyyden ja puolueettomuuden palauttamista EU:sta eroamalla.
EU-Suomi on mukana EU:n sodissa ja kriiseissä. Kun Suomesta tulee puolueeton ja liittoutumaton maa, meidän on mahdollista pysyä tulevien sotien ja kaupankäyntiä haittaavien kiistojen ulkopuolella.
EU-Suomi on sidottu EU:n suurimpien jäsenmaiden keskenään sopimiin kannanottoihin. EU:sta irtautuneena itsenäisenä valtiona maamme voi luoda hyvät suhteet kaikkiin maihin sekä toimia välittäjänä ja sovittelijana kansainvälisissä yhteyksissä.

11. Rajavalvonta, maahanmuutto ja pakolaisuus
Maahanmuuttoon liittyviä hyötyjä tai ongelmia ei pidä ylikorostaa.
Täysin vapaa maahanmuutto sekä siihen liittyvä ulkomaisten yritysten työntekijävienti Suomeen palkkojen ja työehtojen polkemisineen hyödyttävät vain harvoja.
Kansainvälisen rikollisuuden torjumiseksi on välttämätöntä, että EU:n kieltämä rajavalvonta palautetaan maamme rajoille. Korostamme että emme liitä rikollisuutta ulkomaalaisuuteen, vaan nykyisen liikkumavapauden rikollisille ryhmille tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Maahanmuutto tapahtuu vapaaehtoisesti, pakolaisuus on pakotettua. Moraalinen velvollisuutemme on osallistua kansainväliseen yhteistyöhön, pakolaisongelmien ratkaisemiseen. Kansainväliset konfliktit, sodat ja poliittiset vainot aiheuttavat pakolaisuutta. Suomi osallistuu pakolaisten auttamiseen jo mahdollisimman varhain näiden lähtöalueilla ja vastaanottaa myös YK:n määritelmien mukaisia humanitaarisia pakolaisia. Suurimmat pakolaisvirrat suuntautuvat pääosin muihin maihin ja Suomeen päättyvät pakolaisryhmät ovat suhteellisen pieniä. Voimavarojen puute ja keskeneräiset järjestelmät kotouttamisen edistämiseen ovat kuntien yleisimpiä syitä olla ottamatta vastaan pakolaisia.
Maahanmuuttajien ja pakolaisten sopeutumisen helpottamiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi on tarjottava riittävissä määrin kielen, tapojen ja muun kulttuurin opetusta.
Jotta Suomi voi hyötyä työperäisestä maahanmuutosta ja vähentää kotimaista aivovientiä, tulee yhteiskunnan säilyttää suvaitsevaisuutensa ja avoimuutensa. On myös hyvä muistaa, että juuriltaan suomalaisia on yli miljoona maan rajojen ulkopuolella.
Itsenäisyyspuolueen tavoittelemat oma valtiollinen keskuspankki ja oma raha ratkaisevat suuren osan rahoitusvaikeuksista ja parantavat työllisyyttä merkittävästi, jolloin koettu kilpailu työpaikoista maahanmuuttajien kohdalla ei ole ongelma. Maahanmuuttajien palkkauksissa tulee noudattaa suomalaisia työehtoja.

12. Markkinataloutta sekä työllisyys- ja aluepolitiikkaa
Terveeseen yrittäjyyteen perustuva suomalainen yritystoiminta ja markkinatalous voidaan pelastaa, kun saadaan oma päätösvalta takaisin. Tämä tarkoittaa tasapainoa yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Valtio on vahva toimija huoltovarmuuteen liittyvissä asioissa sekä suuria pääomia ja investointeja vaativilla aloilla.
Itsenäisen Suomen täytyy ottaa työttömyyden hoitaminen talouspolitiikkansa keskiöön. Itsenäisinä voidaan harjoittaa itsenäistä ja tehokasta aluepolitiikkaa, mikä ei ole EU:hun kuuluville maille sallittua.
Oman keskuspankin avulla valtio voi rahoittaa normaalin aluepoliittisen tukitoiminnan ulkopuolella myös suuria investointeja. Näidenkin yhteydessä rahaa voidaan kanavoida myös yksityiselle puolelle esimerkiksi korottomina lainoina kansakunnalle tärkeissä projekteissa.
Velkaantuneille ihmiselle ja yrityksille on tarjottava valtion taholta vakautuslainoja, jotka turvaavat toimintakykyä ja mahdollistavat velkojen hoidon pitkällä aikavälillä. Tällainen toiminta ei EU:n määräysvallassa ole mahdollista.

13. Puhdas kotimainen ruoka on perusoikeus
Itsenäisenä maana turvataan kotimaisen ruoan tuotanto, vaaditaan ruokaan alkuperämerkinnät ja torjutaan geenimuunnellun ruoan tuleminen Suomeen. Itsenäisellä maatalouspolitiikalla turvataan perheviljelmiin perustuva maatalous, lähiruuan saatavuus, maamme nykyistä parempi ruokaomavaraisuus ja huoltovarmuus sekä ruoan kohtuullinen hinta.
Siirtyminen EU-politiikasta itsenäiseen maatalouspolitiikkaan pitää tehdä hallitusti. Pelot siitä, että maatalouspolitiikasta tulee poliittisen riidan aihe ovat liioiteltuja. Jos pelkäämme päättää itse ruuan tuotannon tapaisesta elintärkeästä asiasta, meistä ei ole itsenäiseksi kansakunnaksi. IPU:n mielestä suomalaiset pystyvät huolehtimaan ja päättämään omasta ruuantuotannostaan.

14. Energiaomavaraisuus uusiutuvilla 100 prosenttiin v. 2030.
EU:n määräyksistä vapaana Suomi suojelee omaa ympäristöään ja tuottaa lähes kaiken tarvitsemansa energian kotimaisesta uusiutuvasta energiasta. Suomi satsaa energiatehokkuuteen ja luopuu suunnitelmallisesti ydinvoimasta.
On rakennettava maalämpöä, tuulivoimaa, biokaasua ja aurinkoenergiaa sekä hyödynnettävä  metsävaroja ja maatalouden mahdollisuuksia bioenergian tuotannossa.
Kotimaisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiantuotanto on maamme kokonaisedun mukaista ja parasta turvallisuuden, työllisyyden, omavaraisuuden, huoltovarmuuden, ympäristön ja myös talouden kannalta.

15. Kuntien ongelmien taustalla on EU ja verotus
Suomessa toteutettu EU:n ohjaama politiikka on merkinnyt suuria ongelmia kuntien vastuulla oleviin peruspalveluihin. EU esimerkiksi pakottaa muuttamaan kuntien liikelaitokset yhtiöiksi. Kaikki tähtää palvelujen yksityistämiseen.
EU:hun mentäessä siirryttiin kiinteään ja alhaiseen pääomaverotukseen sekä arvonlisäveroon, mikä on kulutusvero.
Rikkaitten verotusta on leikattu muutoinkin rajusti. Progressiivisesta valtion tuloverosta on suurelta osin siirrytty tasaveroihin.
Kun valtion verotulot eivät sitten enää kata menoja, valtio on vähentänyt rajusti kunnille jaettavia valtionosuuksia lisäten kuitenkin samalla kuntien tehtäviä ja vastuita. Seurauksena tästä kuntien on pitänyt heikentää palvelujaan ja korottaa palvelujen hintoja ja kuntaveroaan. Kaikki tämä kurittaa eniten pieni- ja keskituloisia.
Julkisessa terveydenhoidossa ongelmat näkyvät muun muassa lääkärien ja hoitohenkilökunnan vähyytenä. Tämä aiheuttaa muun muassa pitkiä jonotusaikoja.
Lääkäreitä ei ole koulutettu lisääntynyttä tarvetta vastaavasti. Tämäkin on osoitus siitä, että kurjistava kehitys on ollut suunniteltua, kurjuus on tahallista. Yksityistämistä on edistetty tälläkin tavoin.
Valtapuolueiden johdolla maahan on myös luotu omat sairaanhoitojärjestelmänsä hyvätuloisille (yksityisvastaanotot ja sairaalat), työssäkäyville (työterveyshuolto) ja julkinen terveydenhoito vähempiosaisille (työttömille, sairaille, pieneläkeläisille). Näin on saatu aikaiseksi räikeät elintasoerot kansalaisryhmien välille.
Lääkkeeksi ihmisten tuskaan on tarjottu kuntien yhdistämistä sekä sosiaali- ja terveysalan hallinnollista uudistusta, sotea. Lääkkeet tulevat epäoleellisiin asioihin. Nykyiset erittäin edullisesti tuotetut palvelut tarvitsevat ennen kaikkea lisää rahaa ja resursseja, lisää käsiä.
Kuntaliitoksista saatava taloudellinen hyöty jää täysin kyseenalaiseksi. Kuntien pakkoliitokset tuottavat sen sijaan ongelmia kansalaisten yhdenvertaisuudelle ja kansanvallalle sekä lisäävät alueellista keskittymistä. Sote-uudistuksessa valta otetaan pois myös perusmaakunnilta.
Itsenäisyyspuolueen mielestä edellä kuvattu terveydenhoidon kolmikaistainen järjestelmä on tullut elinkaarensa päähän, ja nyt on siirryttävä kestävään ja inhimillisempään järjestelmään.
Räikeää eriarvoisuutta kunnissa synnyttävä kehitys on korjattava riittävällä yhteiskunnan rahoituksella. Tarvitaan siis täyskäännös.

16. Maakunnat ja kunnat pelastettava
Valtion sote- ja kuntauudistukset ovat tähdänneet maakuntien ja pienten kuntien merkityksen hävittämiseen. Taustalla on kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien pitkäaikainen halu kerätä valta niiden hallitsemiin kaupunkikeskuksiin.
Sote- ja kuntauudistustouhu heikentää palveluita ja lisää kokonaiskustannuksia. Yhdistämisvimman takana on valtiovallan halu suurempiin palvelualojen kokonaisuuksiin. Niillä valmistaudutaan palvelujen yksityistämiseen ja siirtämiseen suurille kansainvälisille yrityksille. Tunnetusti nämä monikansalliset ketjut eivät ole kiinnostuneita maksamaan
verojaan Suomeen.
Itsenäisyyspuolue puolustaa maakuntia ja pieniäkin kuntia, kansanvallan ydinyksiköitä. Haluamme maakuntiin löysän maakuntaitsehallinnon, jossa on tilaa myös pienille kunnille ja niiden yhteistyöorganisaatioille.

17. Hallitusti eurosta markkaan ja EU:sta uuteen itsenäisyyteen

 

A. Suoran keskuspankkirahoituksen kielto monien ongelmien taustalla

 

Euroalueeseen kuuluvilla mailla ei ole omaa valuuttaa. EU-sopimukset kieltävät jäsenvaltioiden suoran keskuspankkirahoituksen, ja rahan luominen on annettu  liikepankeille, joilta valtioiden on lainattava pääomansa – samoilta pankeilta, jotka valtioiden on hädän hetkellä riennettävä pelastamaan. Häntä heiluttaa koiraa.
Jokainen Suomen valtion lainaama euro on ulkomaanvelkaa. Olemme tilanteessa jossa liikepankeille on annettu käytännössä veto-oikeus parlamentaariseen päätöksentekojärjestelmään nähden ja valtiolta on viety mahdollisuus kohdentaa voimavarojaan tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta välttämättömiin kohteisiin. Liikkumavara ja päätöksentekomahdollisuudet ovat euron ja EU-sopimusten myötä kaventuneet tuntuvasti. Tämä on johtanut nykyiseen umpikujaan.

B. Euro – harhakuvia ja pelottelua
Euroa on väitetty vakaaksi valuutaksi ja kasvun turvaajaksi. Todellisuudessa eurojärjestelmä on ollut useita kertoja lähellä romahdusta, joka on vältetty vain paniikkiratkaisuilla ja suunnattoman kalliilla takausjärjestelyillä. Euron arvo on myös heilahdellut rajusti, pahimmillaan yli 90 prosenttia suhteessa USA:n dollariin. Valtaosalle euromaista euro on hyvinvointiin tähtäävän politiikan este.
Kallis euro on vaikeuttanut vientiä ja helpottanut tuontia. Euron takia työttömyys on lisääntynyt ja tuotantoa on siirretty pois Suomesta.
Euron kerrotaan tuoneen alhaiset korot. Kuitenkin todellinen korkotaso oli Suomessa vv. 1960-86, siis ennen EU-politiikkaan valmistautumista, keskimäärin samalla tasolla kuin se on ollut euroaikana.
1990-luvun alun laman keskeinen syy oli valmistautuminen EU-jäsenyyteen. Suomi noudatti EY:n määräyksiä vuodesta 1989, siis jo vuosia ennen v. 1995 alkanutta EU-jäsenyyttä.
Euroalue ei ole vieläkään päässyt eroon vuonna 2008 alkaneesta lamasta, vaikka euro onkin devalvoitunut korkeimmasta arvostaan.

C. Itsenäisyyspuolue kyseenalaistaa eurokriisin takausvastuiden laillisuuden
Suomen kokonaisvastuita ja riskejä eurokriisissä ei ole uskottavasti kerrottu. Kaikkiaan ne ovat kuitenkin kymmeniä miljardeja euroja. IPU kyseenalaistaa eurokriisin takausvastuiden laillisuuden. Jos takausvastuut lankeavat maksettaviksi, kyseessä on niin sanottu kunniaton velka. Vastuu kriisituista kuuluu päättäjille, jotka ovat tehneet sitoumukset kansalaisilta kysymättä ja vastoin kansalaisten selkeän enemmistön tahtoa.
Eurokriisin takausvastuiden mahdollisesti langetessa maksettaviksi niitä ei tule suorittaa ilman kansanäänestystä asiasta. Islantilaiset tyrmäsivät keinotelleiden pankkien tappioiden maksattamisen veronmaksajilla omassa kansanäänestyksessään.

D. Mitä merkitsee irtautuminen eurosta?
Eurosta irtautuva Suomi saa itsenäisen keskuspankin, oman rahan ja mahdollisuuden itsenäiseen talouspolitiikkaan. Oma raha on itsenäisyyden välttämätön edellytys. Euro-Suomi on eurokriisin maksaja. Omaan rahaan siirtyvä Suomi pääsee eroon mielettömyydestä, jossa kansalaiset laitetaan vastuuseen keinottelijoiden tappioista.

E. Miten ja millä perusteella Suomi voi itsenäistyä uudelleen – siis irtautua EU:sta?
Suomi voi erota EU:sta eduskunnan enemmistön päätöksellä. Eduskunnan päätöstä voi edeltää neuvoa-antava kansanäänestys. Sitovaa kansanäänestystä ei Suomen nykyisten lakien mukaan voida järjestää.
EU:n omissa sopimuksissa on määrätty menettely, jolla jäsenmaa voi erota unionista. Sen mukaan eroaminen voi tapahtua kahden vuoden kuluttua eroilmoituksesta. Toisaalta Suomi voi erota unionista riippumatta siitä, mitä EU:n lait siitä sanovat. Riittää, että eduskunta tekee asiasta päätöksen. Suomen perustuslain mukaan maamme on itsenäinen ja ylin valta Suomessa kuuluu Suomen kansalle. EU-jäsenyys on merkinnyt sitä, että Suomi on menettänyt valtiollisen itsenäisyytensä ja kansa ylimmän vallan maassamme.
Näin ollen eduskunnalla on jopa velvollisuus tehdä päätös maamme eroamisesta EU:sta. Äskettäin tehtiin perustuslain muutos, jossa siihen lisättiin lause ”Suomi on Euroopan unionin jäsen”. Tämä muutos toi ristiriidan maamme perustuslain sisälle. Suomen itsenäisyys ja EU-jäsenyys eivät käytännössä voi toteutua yhtä aikaa. Lisäksi voidaan mainita, että YK:n poliittisia oikeuksia koskeva sopimus sisältää määräyksen, jonka mukaan kullakin valtiolla on oikeus määrätä poliittisesta tulevaisuudestaan.

F. Kultavaranto EU:lta takaisin Suomen pankille
Suomen päästessä eroon EU:n jäsenmaksuista ja muiden maitten pakollisesta tukemisesta saadaan huomattava rahasumma omaan käyttöön. Erottaessa on myös Suomen Pankin kultavaranto ja muut euroon liityttäessä luovutetut varat vaadittava takaisin.

G. Mitä irtautuminen EU:sta merkitsee? Ja mitä se ei merkitse?
EU-jäsenyys on umpikuja, josta on päästävä pois. Tie ulos kulkee Eta-sopimuksen kautta. Euroopan talousaluesopimus (Eta) takaa samat olosuhteet ihmisten vapaalle liikkumiselle ja kaupankäynnille – elintarvikekauppaa lukuun ottamatta – kuin EU-jäsenyys. Myös osallistuminen opiskeluohjelmiin toimii Etan kautta.
Eta-sopimus on Suomen osalta voimassa. Suomi voi siis siirtyä EU-jäsenyydestä Eta-sopimukseen.
Eta-sopimustakaan ei välttämättä tarvita, sillä Sveitsin mallin mukaan on mahdollista solmia erillisiä sopimuksia EU:n kanssa.
EU:sta irtautumisesta ei tarvitse maksaa mitään sakkomaksuja.
Koska EU määrää jäsenmaidensa kauppapolitiikasta, on EU:n ulkopuolella mahdollista tehdä kahdenvälisiä tai laajempia kauppasopimuksia niiden yli 160 valtion kanssa, jotka eivät kuulu EU:hun.
Suomi maksaa EU:lle nyt vuosittain tullitulot huomioiden yli tuhat miljoonaa euroa enemmän kuin siltä saa. Nämä maksut säästyvät kun Suomi irtautuu unionista. EU:sta irtautunut Suomi voi toteuttaa kansalaisten haluamaa politiikkaa. Päätösvalta lainsäädäntöön siirtyy Brysselistä Suomen eduskunnalle. Jos täällä halutaan tehdä EU:n mallin mukaisia päätöksiä, siihen on mahdollisuus, mutta ei enää pakkoa.
Valta omiin päätöksiin tarkoittaa myös vastuuta.
Itsenäisen valtion päätöksentekijöiltä vaaditaan näkemystä siitä, mikä on maalle ja sen kansalaisille parhaaksi ja miten tehdään kansainvälistä yhteistyötä omat lähtökohdat ja edut huomioiden.
EU:sta eronnut Suomi on jälleen itsenäinen valtio, jossa ylin valta on kansalla. Perustuslakia on uudistettava niin, että sitovat kansanäänestykset tulevat mahdollisiksi. Itsenäinen Suomi harjoittaa itsenäistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Emme ole enää sidottuja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, joka määrää jäsenvaltioita lisäämään asemenojaan ja sitoo ne käytännössä sotilasliitto Natoon.
Itsenäistyminen mahdollistaa puolueettomuuspolitiikan. Se on paras turva Suomelle. Suomi voi kehittää puolustukseen keskittyvää armeijaa, eikä se ole enää sidottu EU:n eri puolilla maailmaa toimivien joukkojen rahoittamiseen. Liittoutumaton ja puolueeton Suomi voi myös toimia uskottavasti maailman kriiseissä rauhanvälittäjänä ja – rakentajana.
EU:n päätöksentekoa ohjaavat suuret jäsenmaat ja suuryritysten lobbarit. Tämän takia unionin politiikka synnyttää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. EU:n päätöksentekoon ei suomalaisilla ole mitään todellista mahdollisuutta vaikuttaa. Demokratia vaikuttaa yleisesti juurtuvan ja voivan parhaiten suhteellisen pienissä yksiköissä.

H. EU-kriittisyys ei riitä – vaihtoehdot pöytään
Vanhoista eduskuntapuolueista yksikään ei ole tehnyt aloitteita eurosta tai EU:sta eroamisesta. Päinvastoin ne kaikki ovat ilmoittaneet, että eivät vaadi eroa kummastakaan.
Suomalaisten eduskuntapuolueiden niin sanotut EU-kriitikot ajavat siis käytännössä nykyisen politiikan jatkamista.
Itsenäisyyspuolue tarjoaa todellisen vaihtoehdon nykyiselle politiikalle.

IPU esittää käytännön toimia:

Oma raha hallitusti euron tilalle.
Sitovat kansanäänestykset käyttöön.
Alle 1000 euron kuukausitulojen verovapaus.
Porrastettu perustulo
Eläkekatto.
Pääomatuloille ja palkkatuloille sama veroprogressio.
Työn sivukulujen tilalle toiminnan jalostusarvon perusteella perittävä maksu.
Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja 100 000 euron liikevaihtoon.
Vakauttamislainoja valtion toimesta velkaongelmaisille.
Vakuutuskorvausten maksamispäätökset riitatilanteissa siirrettävä vakuutusyhtiöistä riippumattomalle ratkaisuelimelle.
TTIP-sopimus torjuttava.
Nato-jäsenyys torjuttava ja isäntämaasopimus (MoU) irtisanottava.
Hyvinvointia mitattava Bkt:n sijaan uusilla mittareilla, kuten GPI-indeksillä.
Perustuslakituomioistuin.
Suomelle Sveitsin mallinen puolueettomuuspolitiikka.
Geenimuunneltu ruoka torjuttava.
Elintarvikeomavaraisuus toteutettava.
Energiaomavaraisuus uusiutuvilla energioilla 100 prosenttiin v. 2030.
Uusiutuvan energian pienvoimalaitokset tukien piiriin.
Yhdenvertaisuuslaki laajennettava koskemaan myös poliittisia puolueita, jolloin mm. YLE:n on kohdeltava vaaliohjelmissaan tasapuolisesti kaikkia puolueita.